Mietin mikä vuosi nyt on. Paperiin kirjoitan automaattisesti 2008, vuosi on luultavasti 2008. Mutta vuosi on vain lukuja. Me elämme tavaramaailmassa, jossa on aika on olemassa. Kunpa voisimme siirtyä ajasta ikuisuuteen ja tavaroista ajatuksiin. Sekaisuus ja suru valtaavat mielen. Tavaroideni päällä on pölyä. Mutta vain tavarani ovat pölyssä, en minä itse. Muiden tavarat ovat puhtaita, mutta he itse ovat pölyssä. Mutta sillä ei ole väliä, elämme tavaramaailmassa. Kun tavarat ovat puhtaita, he myös itse ovat puhtaita.
Näen valveunta. Mutta jos unessa ymmärtää näkevänsä unta, on vaikea käsittää pystyvänsä lentämään. Elän valveunessa. Elän ikuisuudessa. Elän ajatuksissa. Muut käskevät puhdistamaan pölyt tavaroideni päältä, mutta en tottele, koska tiedän olevani valveunessa. Mutta koska elän valveunta, tiedän myös että muut ovat vielä tiedostamattomia unestaan.
Ajalla ei ole väliä, jos siirtyy ajattomaan ikuisuuteen. Mutta kaupassa ei myydä ikuisuutta, vain nykyisyyttä. Musiikki sekoittuu ajatuksiini ja siirtyy ikuisuuteen. Ajatuksistani tuleekin taustamusiikkia musiikille.
En voi siirtää syvällisimpiä tuntemuksia paperille, koska ne ovat jo ikuisuudessa. Ikuisuus on vain päässäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti