Miksi, miksi... Miksi helvetissä olen tällainen. Kun rakastan, satutan. Tämä on aivan hirveää, epäinhimillistä, miten tällaista voi edes tapahtua... Monta kertaa... Aina...
Kuka olen? En tiedä, eikä tällä hetkellä kiinnosta vittuakaan, ei niin vitun saatana vittuakaan, olen niin vitun helvetin lopussa ja niin saatanan vihainen itselleni.
lauantai 28. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti