Olotila

Kirjoitettu aiemmin.


"Yritän kuvailla olotilaani paperille, koska muuten se ei tunnu onnistuvan.

En tiedä olenko masentunut. Mutta en halua uskoa että olen, suoraan sanottuna uskon vain liioittelevan pahaa oloani, jotta saisin sääliä toisilta. Armeijan alkuviikoilla huomasin että minulla oli jatkuvasti kuuma, ei perinteisesti, vaan ehkäpä tuskan hiki. Nyt olen, ainakin tällä hetkellä, jatkuvasti surullinen.

Kaipaan hellyyttä ja lämpöä. Kunpa voisin halata jotakuta ikäistäni tyttöä, niin että hän haluaisi kaikessa rauhassa halata minua. Meinaan nukahtaa. Jatkuu viikolla.

Pätemisen oravanpyörän selitys tähän väliin. Otetaan esimerkiksi tämä teksti. Miksi kirjoitan tätä? Omaksi huvikseni vai? Ehkä se on osa totuutta. Osa on myös siinä että tämä helpottaa oloani. Mutta miksi tämä helpottaa oloani? Vaikuttaa siltä, että tulen joskus näyttämään tämän tekstin jollekulle. Siksi saan tyydytystä tämän kirjoittamisesta. Puolustuksekseni on todettava etten ole mainostanut edellisinä kirjoituksiani älyttömästi. Toisaalta tämä teksti on sen verran henkilökohtainen että saa nähdä. Uskon kuitenkin että tulen näyttämään tämän jollekulle. No, pelkkä äskeinen selitys oli jo pätemistä. Ja niin oli edellinen virkekin, ja taas edellinen. Pyrin näyttämään kuinka oudosti ajattelen ja kuinka näen omien tekojeni taakse. Ja mitä järkeä olisi selittää itselleni tällaista. Näytän tämän jollekulle. Koko teksti on pätemistä. Jatkan

Seuraavaksi mietiskelyä kuinka tavallinen olen. Kysyin tätä kaveriltani, joka tuntee minut hyvin, ja sain asteikolla 4-10 tuloksen 7, missä 4 on tavallinen. Arvelin saavani arvosanan 6-8. Toisaalta minulle on useasti sanottu että olen outo. Tai joskus. Ja myös useasti tynnyrissä asuneeksi verrattu. Tämä johtuu kenties siitä, että ajatukseni vaeltelevat. En keskity nykyhetkeen, ainakaan tilannetajuisesti, siten että ajatuksiani hyödyntäisin. En juo alkoholia, ei tavallista, mutta ei tavatontakaan. Myöskään muu raittius ei ole tavatonta. Silti keskimääräisesti kuulun vähemmistöön. Ja nykyisin tai muutamaan vuoteen en ole jaksanut puhua useimmille ihmisille kuin pakosta. He puhuvat mielestäni tyhjää. Ja jos tämän toisin ilmi, olisin välitön maalitaulu. Ehkä haluan pysyä erilläni hyökkäyksiltä."